Ero yhteyskeskeisten ja yhteydetöntä palvelujen välillä

Kirjoittaja: Laura McKinney
Luomispäivä: 3 Huhtikuu 2021
Päivityspäivä: 4 Saattaa 2024
Anonim
Ero yhteyskeskeisten ja yhteydetöntä palvelujen välillä - Tekniikka
Ero yhteyskeskeisten ja yhteydetöntä palvelujen välillä - Tekniikka

Sisältö


Tiedonsiirto voidaan muodostaa kahdella tavalla kahden tai useamman yhteyden suuntautuneen ja yhteydetöntä laitteen välillä. Verkkokerrokset voivat tarjota nämä kaksi erityyppistä palvelua edeltäjäkerrokselleen tiedonsiirtoa varten. Yhteyteen suuntautuneet palvelut liittyä yhteyden luomiseen ja lopettamiseen samalla kun yhteydetöntä palvelua älä vaadi mitään yhteyden luonti- ja lopetusprosesseja tiedonsiirtoon.

Toinen ero yhteydenpitoisten ja yhteydenpitämättömien palvelujen välillä on yhteyskeskeinen tiedonsiirto, joka käyttää datavirtaa ja on alttiina reitittimen vikaan, kun taas yhteydetön viestintä käyttää s ja on tukeva reitittimen vikaan.

  1. Vertailutaulukko
  2. Määritelmä
  3. Keskeiset erot
  4. johtopäätös

Vertailutaulukko

Vertailun perusteetYhteyskeskeinen palveluYhteysvapaa palvelu
Aikaisempi kytkentävaatimusvälttämätön Ei vaadittu
LuotettavuusTakaa luotettavan tiedonsiirron.Ei taattu.
ruuhkaEpätodennäköistäTapahtuu todennäköisesti.
SiirtotilaSe voidaan toteuttaa käyttämällä piirikytkentää ja virtuaalista piiriä.Se toteutetaan pakettikytkentällä.
Kadonnut tiedonsiirto uudelleenMahdollinenKäytännössä ei mahdollista.
sopivuusSopii pitkään ja tasaiseen viestintään.Soveltuu bursty-vaihteistoon.
signalointi Käytetään yhteyden muodostamiseen.Signaloinnin käsitettä ei ole.
Pakettien edelleenlähetysPaketit kulkevat peräkkäin määränpäähänsä ja seuraavat samaa reittiä.Paketit saavuttavat määränpäähän sattumanvaraisesti seuraamatta samaa reittiä.
ViiveTiedonsiirto viivästyy, mutta kun yhteys on muodostettu, nopeampi toimitus voidaan saavuttaa.Koska yhteydenmuodostusvaihetta ei ole, siirto on nopeampaa.
Resurssien kohdentaminenTarvitaan.Resurssin aikaisempaa allokointia ei tarvita.


Yhteyskeskeisen palvelun määritelmä

Yhteyteen suuntautunut palvelu on analoginen puhelinjärjestelmä joka vaatii viestintäyksiköiden muodostamaan yhteyden ennen datan yhdistämistä. TCP tarjoaa yhteydenpitoa palvelevia palveluita ATM, kehysrele ja MPLS laitteisto. Se käyttää kädenpuristusprosessi yhteyden luomiseksi er: n ja vastaanottimen välillä.

Kädenpuristusprosessi sisältää joitain vaiheita, jotka ovat:

  • Asiakas pyytää palvelinta muodostamaan yhteyden tiedonsiirtoon.
  • Palvelinohjelma ilmoittaa TCP: lle, että yhteys voidaan hyväksyä.
  • Asiakas välittää SYN-segmentin palvelimelle.
  • Palvelimen SYN + ACK asiakkaalle.
  • Asiakas lähettää kolmannen segmentin eli vain ACK-segmentin.
  • Sitten palvelin lopettaa yhteyden.

Tarkemmin sanottuna se muodostaa yhteyden, joka käyttää tätä yhteyttä ja lopettaa yhteyden.


Luotettavuus saavutetaan siten, että vastaanottaja kuittaa jokaisen. Siellä on jaksotus ja virtauksen hallinta, tästä syystä vastaanottopäässä vastaanotetut paketit ovat aina sisään Tilaus. Se käyttää piirin kytkentä tietojen siirtoon.

Yhteyteen suuntautunut kuljetuspalvelu rakentaa etukäteen a virtuaalinen piiri kahden etälaitteen välillä. Tätä varten COTS tarjoaa neljä erilaista palvelua ylemmille tasoille:

T-CONNECTTämä palvelu mahdollistaa kaksipuolisen kuljetusyhteyden vertaistoiminnolla varustetulla etälaitteella.
T-DATA Tätä palvelua käytetään datan siirtoon, se voisi tarjota epävarmaa palvelua ja rajoitetun määrän dataa, mutta
silti, se on luotettava.
T-NOPEUTETUSSA-DATATätä palvelua käytetään myös tiedonsiirtoon, mutta se kuljettaa rajoitetun määrän nopeutettua dataa, enintään 16 oktettia (tavua).
T-DISCONNECTSitä käytetään kuljetusyhteyden lopettamiseen ja myös yhteyspyynnön hylkäämiseen.

missä T tarkoittaa siirtoa.

Määritelmä yhteydetön palvelu

Yhteysvapaa palvelu on analoginen postijärjestelmä. Missä datapaketeissa (tunnetaan yleensä nimellä datagrammi) lähetetään lähteestä suoraan määränpäähän. Jokaista pakettia käsitellään erillisenä kokonaisuutena, joka antaa viestintäyksiköille dataa ennen viestinnän perustamista. Jokaisessa paketissa on a määränpään osoite tunnistaa aiottu vastaanottaja.

Paketit eivät seuraa a kiinteä polku tästä syystä vastaanottimen päässä vastaanotetut paketit voivat olla epäkunnossa. Se käyttää pakettien vaihto tietojen siirtoon.

Suurin osa verkkolaitteista, Internet-yhteyskäytäntö (IP), ja UDP (User Datagram Protocol) tarjoaa yhteydetöntä palvelua.

Yhteydetön kuljetuspalvelu tarjoaa vain yhden tyyppisiä palveluita sen ylemmälle kerrokselle, joka on T-UNIT-DATA. Se tarjoaa yhden yksinäisen datayksikön kaikelle lähetykselle. Jokainen yksikkö sisältää kaikki toimitukseen tarvittavat protokollan ohjaustiedot, mutta ei sisällä järjestystä ja virtauksen hallintaa koskevia säännöksiä.

Jäljempänä esitetyt kohdat selittävät yhteyden suuntautuneiden ja yhteydetöntä palvelujen eron:

  1. Yhteyssuuntautuneissa palveluissa vaaditaan ennakkoyhteys viestintään, sitä vastoin sitä ei tarvita yhteydetöntä palvelua varten.
  2. Luotettavuus on enemmän yhteydenpitoon verrattuna yhteydetöntä palvelua.
  3. Liikenneruuhkat ovat suurempia yhteyksettömissä palveluissa, kun taas yhteydenpitoon suuntautuvissa palveluissa niiden esiintyminen on harvinaista.
  4. Yhteyskeskeisissä palveluissa määränpäähän vastaanotettujen pakettien järjestys on sama kuin lähteestä lähetetyt. Päinvastoin, tilaus voi muuttua yhteyksettömissä palveluissa.
  5. Kaikki paketit seuraavat samaa polkua yhteysorientoiduissa palveluissa, kun taas paketit seuraavat satunnaista polkua päästäkseen määränpäähän yhteydetöntä palvelua varten.
  6. Yhteyteen suuntautunut palvelu on sopivaa pitkälle ja tasaiselle viestinnälle, kun taas yhteydetön palvelu sopii bursty-lähetykseen.
  7. Yhteyssuuntautuneissa palveluissa er ja vastaanotin synkronoidaan toistensa kanssa, kun taas ei ole kyse yhteydettömistä palveluista.
  8. Yhteyteen suuntautuneet palvelut käyttävät piirikytkentää. Toisaalta pakettikytkentää käytetään yhteyksettömissä palveluissa.
  9. Kaistanleveysvaatimus on korkeampi yhteyskeskeisissä palveluissa, kun taas alhainen yhteydetöntä palveluissa.

johtopäätös:

Sekä yhteyslähtöisillä että yhteydetöntä palveluilla on etuja ja haittoja. Yhteyteen suuntautunut palvelu on luotettava ja sopiva pitkän matkan viestintään, mutta hidas ja vaatii suurempaa kaistanleveyttä. Samoin yhteydetön palvelu on nopeaa, tarvitsee pienen kaistanleveyden ja riittää bursty-tiedonsiirtoon, mutta se ei ole aina luotettava.

Joten päättelemme, että molemmilla palveluilla on sama merkitys ja että niitä tarvitaan tiedonsiirtoon ja viestintään.