Ero mikrokernelin ja monoliittisen ytimen välillä

Kirjoittaja: Laura McKinney
Luomispäivä: 1 Huhtikuu 2021
Päivityspäivä: 9 Saattaa 2024
Anonim
Ero mikrokernelin ja monoliittisen ytimen välillä - Tekniikka
Ero mikrokernelin ja monoliittisen ytimen välillä - Tekniikka

Sisältö


Ydin on käyttöjärjestelmän ydinosa; se hallitsee järjestelmäresursseja. Ydin on kuin silta sovelluksen ja tietokoneen laitteiston välillä. Ydin voidaan jakaa edelleen kahteen luokkaan, mikrokerneliin ja monoliittiseen ytimeen. Mikrokanava on sellainen, jossa käyttäjäpalvelut ja ytimen palvelut pidetään erillisessä osoitetilassa. Monoliittisessa ytimen käyttäjäpalvelussa ja ytimen palveluissa kuitenkin molemmat pidetään samassa osoitetilassa. Keskustelemme vielä muutamista eroista mikrokernelin ja monoliittisen ytimen välillä alla olevan vertailutaulun avulla.

  1. Vertailutaulukko
  2. Määritelmä
  3. Keskeiset erot
  4. johtopäätös

Vertailutaulukko

Vertailun perusteetmikroytimenMonoliittinen ydin
perustiedotMikrokanavien käyttäjäpalveluissa ja ytimessä palvelut pidetään erillisessä osoitetilassa.Monoliittisessa ytimessä sekä käyttäjäpalvelut että ytimen palvelut pidetään samassa osoitteessa.
KokoMikrokerrokset ovat kooltaan pienempiä.Monoliittinen ydin on suurempi kuin mikrokernel.
suoritusHidas toteutus.Nopea toteutus.
laajennettavissaMikrokerros on helposti laajennettavissa.Monoliittista ydintä on vaikea laajentaa.
turvallisuusJos palvelu kaatuu, se vaikuttaa mikrokerroksen toimintaan.Jos palvelu kaatuu, koko järjestelmä kaatuu monoliittisessa ytimessä.
KoodiMikrokanavan kirjoittamiseen tarvitaan enemmän koodia.Monoliittisen ytimen kirjoittamiseen tarvitaan vähemmän koodia.
esimerkkiQNX, Symbian, L4Linux, Singularity, K42, Mac OS X, Integrity, PikeOS, HURD, Minix ja Coyotos. Linux, BSD (FreeBSD, OpenBSD, NetBSD), Microsoft Windows (95,98, Me), Solaris, OS-9, AIX, HP-UX, DOS, OpenVMS, XTS-400 jne.


Määritelmä Mikrokernel

Ytimenä oleva mikrokernel hallitsee kaikkia järjestelmäresursseja. Mutta mikrokerroksessa, käyttäjäpalvelut ja ytimen palvelut toteutetaan eri osoitetiloissa. Käyttäjäpalvelut pidetään käyttäjän osoitetila, ja ytimen palvelut pidetään ytimen osoitetila. Tämä vähentää ytimen koko ja pienentää edelleen käyttöjärjestelmän kokoa.

Järjestelmän sovellusten ja laitteistojen välisen viestinnän lisäksi mikrokerros tarjoaa minimaaliset prosessien ja muistinhallinnan palvelut. Viestintä asiakasohjelman / sovelluksen ja käyttäjän osoitetilassa toimivien palveluiden välillä muodostetaan kuljettamalla. He eivät koskaan ole vuorovaikutuksessa suoraan. Tämä vähentää mikrokerroksen suoritusnopeutta.


Mikrokanavassa käyttäjäpalvelut on eristetty ytimen palveluista, joten jos jokin käyttäjäpalvelu epäonnistuu, se ei vaikuta ytimen palveluun ja siten käyttöjärjestelmään. pysy ennallaan. Tämä on yksi mikrokerroksen eduista. Mikrokanava on helposti laajennettavissa. Jos uusia palveluita halutaan lisätä, ne lisätään käyttäjän osoitetilaan, joten ytimen tila ei vaadi muutoksia. Mikrokanava on myös helposti kannettava, turvallinen ja luotettava.

Määritelmä Monoliittinen ydin

Monoliittinen ydin hallitsee järjestelmän resursseja sovelluksen ja järjestelmän laitteiden välillä. Mutta toisin kuin mikrokernel, käyttäjäpalvelut ja ytimen palvelut toteutetaan samassa osoitetilassa. Tämä lisää ytimen kokoa ja lisää käyttöjärjestelmän kokoa.

Monoliittinen ydin tarjoaa prosessorien ajoituksen, muistinhallinnan, tiedostojen hallinnan ja muut käyttöjärjestelmän toiminnot järjestelmäpuheluiden kautta. Koska sekä käyttäjäpalvelut että ytimen palvelut sijaitsevat samassa osoitetilassa, tämä johtaa nopeasti suorittavaan käyttöjärjestelmään.

Yksi monoliittisen ytimen haitoista on, jos jokin palvelu epäonnistuu, koko järjestelmä kaatuu. Jos monoliittiseen ytimeen lisätään uusi palvelu, koko käyttöjärjestelmää on muokattava.

Keskeiset erot mikrokernelin ja monoliittisen ytimen välillä

  1. Peruskohta, jossa mikrokernel ja monoliittinen ydin erotetaan, on se mikroytimen toteuttaa käyttäjän palvelut ja ytimen palvelut vuonna 2006 eri osoitekentät ja monoliittinen ydin toteuttaa sekä käyttäjäpalvelut että ytimen palvelut alla sama osoitetila.
  2. Mikrokerroksen koko on pieni koska vain ytimen palvelut sijaitsevat ytimen osoitetilassa. Monoliittisen ytimen koko on kuitenkin suhteellisen suuri suuremmat kuin mikrokernel, koska sekä ytimen palvelut että käyttäjäpalvelut sijaitsevat samassa osoitetilassa.
  3. Monoliittisen ytimen toteutus on nopeampi kun sovelluksen ja laitteiston välinen tiedonsiirto muodostetaan järjestelmäpuhelu. Toisaalta mikrokerroksen toteutus on hidas kun tiedonsiirto järjestelmän sovellusten ja laitteistojen välillä muodostetaan ohimenevä.
  4. Mikrokanavan laajentaminen on helppoa, koska uutta palvelua on tarkoitus lisätä ytimen tilasta eristettyyn käyttäjäosoitteeseen, joten ydintä ei tarvitse muokata. Monoliittisen ytimen kohdalla on vastakkaisia ​​tapauksia, jos monoliittiseen ytimeen lisätään uusi palvelu, koko ydin on muutettava.
  5. Mikrokerros on enemmän turvallinen kuin monoliittinen ydin, ikään kuin palvelu epäonnistuisi mikrokernelissä, toimintajärjestelmä pysyy muuttumattomana. Toisaalta, jos palvelu epäonnistuu monoliittisessa ytimessä, koko järjestelmä epäonnistuu.
  6. Monoliittisen ytimen suunnittelu vaatii vähemmän koodia, mikä johtaa edelleen vähemmän virheitä. Toisaalta mikrokanavien suunnittelu vaatii enemmän koodia, joka johtaa lisää virheitä.

johtopäätös:

Mikrokernel on hitaampi, mutta turvallisempi ja luotettavampi kuin monoliittinen ydin. Monoliittinen ydin on nopea, mutta vähemmän turvallinen, koska mikä tahansa palveluvika voi johtaa järjestelmän kaatumiseen.