Sisältö

• Sisältö: Tasavallan ja monarkian välinen ero
• Vertailutaulukko
• Mikä on tasavalta?
• Mikä on monarkia?
• Keskeiset erot

Valtio, jossa ylin valta on kyseisen maan yksilöiden hallussa ja he valitsevat edustajat, jotka päättävät muodostaa hallituksen, jolla on valittu presidentti hallitsijan sijasta. Valtiolla, jossa ylin valta kuuluu hallitsijalle, enimmäkseen kuninkaana ja hallitsijana, jossa hänellä on valtuudet valita valitsemansa kansalaiset ja tehdä henkilökohtaiseen intuitioon perustuvia päätöksiä, on monarkian merkitys.

Sisältö: Tasavallan ja monarkian välinen ero

• Vertailutaulukko
• Mikä on tasavalta?
• Mikä on monarkia?
• Keskeiset erot
• Videon selitys

Vertailutaulukko

Erottelun perusteet	Tasavalta	Monarkia
Määritelmä	Valtio, jossa ylin valta on kyseisen maan yksilöiden hallussa ja he valitsevat edustajat, jotka päättävät muodostaa hallituksen, jolla on valittu presidentti hallitsijan sijasta.	Valtio, jossa ylin valta kuuluu hallitsijalle, enimmäkseen kuninkaana ja hallitsijana, jossa hänellä on valtuudet valita valitsemansa ihmiset ja tehdä päätöksiä henkilökohtaisen intuition perusteella.
vaalit	Vaalit järjestetään säännöllisesti, enimmäkseen neljän tai viiden vuoden kuluttua	Ei pidetty vaaleja ja vain muutama kansanäänestys.
rajoitukset	Äänestysten aikana valittu presidentti tai pääministeri johtaa saman ajanjakson ja hänellä on useimmiten kaksi toimikautta ruorissa.	Ei ole määritelty termiä ja jopa sääntöjä yli viisikymmentä vuotta, eikä hänellä ole kilpailijoita.
teho	Yhteisellä sopimuksella tehdyt päätökset.	Yhden yksikön päätökset.

Mikä on tasavalta?

Valtio, jossa ylin valta on kyseisen maan yksilöiden hallussa ja he valitsevat edustajat, jotka päättävät muodostaa hallituksen, jolla on valittu presidentti hallitsijan sijasta. Tasavallassa sen sijaan, että äänestetään suoraan siitä, mitä heidän on tehtävä, kuten enemmistösääntöjärjestelmässä, ihmiset mieluummin äänestävät sen puolesta, että ihmiset puhuvat heidän kanssaan, ja ihmiset valitsevat mitä tehdä. Tasavallat osoittautuivat tyypillisemmiksi länsimaailmassa 1800-luvun lopulla alkaessaan lopulta syrjäyttää ylin hallitus Euroopassa tunnetuimpana hallitustyyppinä. Nykyaikaisissa tasavalloissa virkamies laillistetaan sekä perustuslailla että tunnetuilla vaaleilla. Maailman ensimmäinen hallitus on saattanut olla Carthage, Pohjois-Afrikassa. Carthage alkoi kahdesta senaatin valitsemisesta, joista muutama sata henkilöä palveli koko elämänsä. Senaattoreita tarkasteltiin rikkaiden miesten keskuudessa. Olipa se sitten, lainsäätäjä muuttui vähitellen. Sillä ehdolla, että tasavallan tilan päällikkö on lisäksi hallituksen päämies, tämä tunnetaan sääntelykehyksenä. Presidenttihallitusta on erityyppisiä. Täysipresidenttipuitteissa on presidentti, jolla on merkittävä asiantuntija ja poliittinen painopiste. Lainsäädännöllisissä rakenteissa valtionpäämies nimitti säännöllisesti toimeenpanovallan käytännöt aitoon poliittiseen valtaan. Puolipresidenttipuitteissa on presidentti voimakkaana valtionpäämiehenä, lisäksi sillä on hallituksen päämies, jolla on elintärkeitä voimia.

Mikä on monarkia?

Valtio, jossa ylin valta kuuluu hallitsijalle, enimmäkseen kuninkaana ja hallitsijana, jossa hänellä on valtuudet valita valitsemansa ihmiset ja tehdä päätöksiä henkilökohtaisen intuition perusteella. Hallitus on eräänlainen hallitus, jossa kokoontuminen, suurimmaksi osaksi hallintoksi kutsuttu perhe, kiteyttää maan poliittisen persoonallisuuden ja yksi sen yksilöistä, nimeltään hallitsija, harjoittaa osaa vallasta. Samoin on ollut perinnöllisiä hallitsijoita, joita ei pidetty johtajina, esimerkiksi Hollannin stadionien omistajat. Lukuisat kuvernöörit ovat kutsuneet uskonnolliset syyt, esimerkiksi Jumalan valitsemaan, puolustukseksi näyttelynsä järjestämiseen. Tuomioistuimet pitivät sitä usein hallitusten olennaisena osana. Ne tapahtuvat sääntöjen mukaisesti ja antavat sosiaalisen kokouksen paikan hallitsijalle ja kunnioitukselle. Hallitus oli tunnetuin hallitustyyppi 1800-luvulle saakka. Se ei kuitenkaan ole enää hallitseva. Siellä missä sitä on, se on läsnä yleensä vakaa hallitus, jossa hallitsijalla on ainutlaatuinen oikeudellinen ja muodollinen osa, mutta harjoittaa kuitenkin rajoitettua tai ei lainkaan viranomaista koskevaa poliittista valtaa: muodostetun tai kirjoittamattoman perustuslain nojalla muilla on valvova asiantuntija. Tällä hetkellä planeetan 47 suvereenissa maassa on valtionpäämiehenä meneillään olevat säännöt, joista 19 on Kansainyhteisön toimialueita, jotka näkevät kuningatar Elizabeth II: n valtionpäämiehenään. Tavallisesti hallitsijan virka hankitaan ja kestää kuolemaan tai antautumiseen saakka, mutta on myös valittavia hallituksia, joissa kuningas valitaan.

Keskeiset erot

1. Valtio, jossa ylin valta on kyseisen maan yksilöiden hallussa ja he valitsevat edustajat, jotka päättävät muodostaa hallituksen, jolla on valittu presidentti hallitsijan sijasta. Toisaalta valtiolla, jossa ylin valta on monarkilla, enimmäkseen kuninkaana ja hallitsijana, jossa hänellä on valtuudet valita valitsemansa kansan ja tehdä henkilökohtaiseen intuitioon perustuvia päätöksiä, on monarkian merkitys.
2. Vaalit järjestetään säännöllisesti, enimmäkseen neljän tai viiden vuoden kuluttua tasavallan perustuslaista riippuen. Toisaalta hallitsijavaltiossa ei pidetty vaaleja.
3. Tasavallassa toimitetun äänestysprosessin aikana valittu presidentti tai pääministeri johtaa saman ajanjakson ja hänellä on useimmiten kaksi toimikautta ruorissa, jonka jälkeen heidän on poistuttava politiikasta. Toisaalta, hallitsijalla ei ole määritelty termiä ja edes sääntöjä yli viisikymmentä vuotta, eikä sillä ole kilpailijoita.
4. Ihmisillä on mahdollisuus jakaa mielipiteensä avoimesti tasavallassa, kun he valitsevat ihmiset johtamaan. Toisaalta ihmisillä ei ole mahdollisuutta jakaa avoimesti näkemyksiä hallitsijajärjestelmässä.
5. Päätökset tehdään yhteisellä suostumuksella tasavallassa, jossa on olemassa eri yksiköitä valtasuhteen ylläpitämiseksi. Toisaalta vain yksi henkilö tekee päätökset huolehtimatta seurauksista.